Huomioita ja tunnelmia Suomeen kotiutumisen jälkeen

Pian on kulunut viikko siitä, kun pakkasin tavarat ja lähdin kohti Suomea. Suomessa on kiva olla ja sää on mitä mahtavin tällä hetkellä. Suomen kesä on parhaimmillaan. Toivottavasti vain eivät loppuisi tämän kesän helteet vielä pitkään aikaan…

Lento Suomeen meni hyvin. Ainoa asia, mikä tuotti päänvaivaa oli pakkaaminen. Siihen kului kaksi päivää, mikä kuulostaa ehkä uskomattomalta. Heitin tavaroita ja vaatteita lopulta suuria määriä pois, vaikka kuinka kuvittelin saavani lähes kaiken mukanani Suomeen. Ongelmaksi muodostuikin kilorajat, jotka olivat Ryanairilla ruumaan menevissä matkalaukuissa 15 kg ja 20 kg. Käsimatkatavaroihin sai tuoda mukanaan tavaraa 10 kg:n edestä. Niin… Laukkuihin olisi kyllä tavaraa mahtunut, mutta sitten olisin ylittänyt sallitun painon. Myinpä minä myös osan tavaroista ja osan lahjoitin eteenpäin. Suomeen kulkivat mukana vain ne tarpeellisimmat, tärkeimmät ja arvokkaimmat tavarat. Myös pieni määrä tuliaisia kulkeutui Suomeen.

En haikaile Saksaan takaisin, vaikka ihana reissu ja kokemus olikin. Heidelberg on mahtava kaupunki. Silti joskus tulevaisuudessa olisi kiva tehdä matkoja uusiin paikkoihin ja miksei vaikka piipahtaa Heidelbergissakin joskus. Toistaiseksi kuitenkin tekemistä riittää Suomessa, eikä täältä ole halu nyt lähteä mihinkään. Seuraavina tavoitteina onkin löytää harjoittelupaikka ja saada opinnäytetyöaihe. Haluaisin valmistua tämän vuoden loppuun mennessä, mutta katsotaan nyt, minkälaista tarjontaa löytyy vai löytyykö ollenkaan. Kaikenlaista hässäkkää Suomessa ollessa on ollut tässä viikon aikana, kun on pitänyt laukkuja purkaa ja hoidella asioita. Alkuun tänne tullessani tietysti on ollut hieman hämmentävää kuulla suomalaisten puhetta ympärillä. Lisäksi ihmisten vähyys kiinnittää huomion joissain paikoissa, vaikka Suomessa ollaankin.

20150627_134848
Kävin tuhlaamassa päivää tai kahta ennen lähtöäni opiskelijakorttini saldon koulun ruokalaan
20150628_105911
Hahnin kenttä
20150628_110524
Bussit jättävät pienen kävelymatkan päähän kentästä
20150628_135305
Saksan maalta
20150628_160640
Suomen maalta
20150628_172316
Tampere Airport

Muistan, kun kirjoitin postauksen huomioistani Saksassa. Jälkeen päin on tullut mieleen lisää erilaisia huomioita. Saksassa autoilijat pysähtyvät suojatien edessä mielestäni useammin kuin täällä. Esimerkiksi asuntoni lähellä on suojatie bussipysäkin luona, jossa autoilijat hidastavat AINA. He hidastavat vauhtiaan jo ollessaan huomattavan kaukana suojatiestä. Tämä on ollut tosi positiivinen piirre saksalaisista, vaikka he varmaan tekevätkin sitä, koska Saksassa ymmärtääkseni ollaan aika tiukkoja lain noudattamisesta.

20150623_125141
Koiriin luotetaan ilmeisesti niinkin hyvin, että ne voidaan jättää ilman pantaa kaupan ulkopuolelle odottamaan… // Aika söpö koira, vaikka lihava onkin.

Nyt kun juuri kävin kaupassa, katselin muutamien päivittäistavaroiden hintoja. Hyvin ne hinnat unohtuvat Saksassa. Jonkin verran eroja siis on, mutta kyllä täältäkin saa joitakin samoja tuotteita edullisesti – ainakin jos ovat tarjouksessa. Yksi juttu, mikä on täällä halvempaa, on ainakin kahvi. Saksassa kahvipaketin sai aika lailla halvimmillaan viidellä eurolla. Täällä sen sijaan saa kahvin reilulla kolmella eurolla. Ellen nyt aivan väärässä ole tai sattunut tarjousten keskelle. 😉

20150626_181756
Tämä kuva kosmetiikkahyllyltä on Saksasta.. Kosmetiikkaa oli jonkin verran edullisemmin Saksassa kuin Suomessa. Meikkivoiteita löytyi esimerkiksi useampaa erilaista ainoastaan viidellä eurolla.

Saksassa näki myös hienosti pukeutuneita naisia ja miehiä, jotka pyöräilivät hienoissa vaatteissaan. Erityisesti äitini kertoi ja myös näytti minulle kuvaa saksalaisesta miehestä, joka pyöräili työmatkaansa puku päällä Frankfurtissa. Pitäisikö suomalaisten pyrkiä samaan?

Suomessa olen ehtinyt nyt nauttia hienosta kesäisestä säästä. Luvattiin hellettä viikonlopuksi ja kyllä täällä kuuma onkin. Siksipä poistuin pihalta hetkeksi. Auringolla on myös jännä väsyttävä vaikutus välillä. Ainakin makoillessa auringossa.

20150702_194528
Järven ranta ja ihana kesä ❤
Mainokset

Viimeisiä viedään opintojen suhteen!

Vaikka opiskelu täällä ei olekaan lempiaiheeni kirjoittaa, niin kerrotaanpa nyt vielä viimeisistä kursseista jotakin. Viimeiset kurssini täällä ovat siis kansainvälinen verotus (International Taxation) ja kansainväliset kommunikointitaidot; mainonta (International Communication Skills; Advertising). Näitä kursseja on jo takana kolme viikkoa. Tosin jälkimmäisestä on tunteja ollut ainoastaan kaksi kappaletta tähän mennessä, ja ensimmäisen tunnin ohitin täysin oman huolimattomuuden takia.

International Taxation

Kansainvälisen verotuksen kurssia opettaa saksalainen miespuolinen henkilö. Hänen opetustyylinsä poikkeaa paljon aikaisempien pääainekurssieni opettajiin, joiden äidinkieli oli englanti. Amerikkalaiset opettajat olivat energisiä ja ehkäpä myös jollain lailla esiintyjiä. Sillain luontevalla tavalla esiintyviä. Saksalaisen opettajan tyyli on sen sijaan rauhallisempi. Hänen tuntejansa voi toki sanoa tylsiksi, mutta ainakin pysyy hyvin perässä, mitä hän puhuu. Amerikkalaisilla opettajilla kun oli koko ajan kauhea vauhti päällä.

Kurssin sisältö koostuu sekä luentotyyppisestä opetuksesta että tuntien aikana tehtävistä pienimuotoisista ryhmätehtävistä. Verotus on ihan mielenkiintoinen aihe. Jospa kurssin jälkeen olisi kansainvälinen verotus hallussa. Viimeisiä viedään tämänkin kurssin suhteen, sillä huomenna on toiseksi viimeiset tunnit ennen ensi viikon perjantain koetta.

International Communication Skills; Advertising

Kansainvälisten kommunikointitaitojen kurssia opettaa myös miespuolinen henkilö. En tainnut hänestä juuri mitään kertoa aikaisemmin. Hän nimittäin piti myös edellisen kansainvälisen kommunikointikurssitaitojen kurssin. En okein tiedä, mitä viitsisin hänestä täällä sanoa. Sanoisin ehkä, että ihan ok opettaja. Kotoisin hän on jostain päin Eurooppaa kai. Aikaisemmasta kansainvälisten kommunikointitaitojen kurssistahan en pitänyt juuri yhtään. No, en pidä juuri tästäkään. Kurssin sisältö on sinänsä ihan ok, mutta olen tehnyt jo tarpeeksi markkinointisuunnitelmia, joten alan olla jo aika kypsä niiden tekemiseen…

Tehtävänantona on siis tehdä pienessä tiimissä ohjeiden mukainen pienimuotoinen markkinointisuunnitelma itse tiimin valitsemalle tuotteelle ja tämän pohjalta on pidettävä 20 minuutin pituinen esitelmä luokan edessä. Hauskaahan tässä on se, ettei opettaja etukäteen kerro päivämääriä, jolloin esitykset on pidettävä. Tämä tapahtui sekä edellisellä että tällä kurssilla. Sainkin eilen vasta tietää, että esitykset ovat vasta viikolla 26 ja 27. Alunperin minulle oltiin informoitu, että viimeinen päivä koulua on perjantaina 19.6 eli viikolla 25 eli ensi viikolla. 😉 Ei tässä lopulta mitään ongelmaa ole, sillä pidän tiimini kanssa esitelmän ensi viikolla, sillä viikolla 27 en ole enää Saksassa ja viikolla 26 päivänä, jolloin esitys olisi pidettävä, olen Münchenissä.

Vielä emme ole tiimini kanssa aloittanut suunnitelman tai esitelmän työstämistä, mutta puhetta oli alkaa työstämään sitä tämän viikon aikana. Pientä stressiä on myös ilmassa, sillä haluan saada asiat kouluhommien suhteen pakettiin ennen Suomeen palaamista!

books-683901_640
Jaksaa, jaksaa…

Ei hinnalla pilattu lopputulos

Noniin… Sain eilen vihdoin leikattua hiukseni Rewen viereisessä kampaamossa, joka oli muistaakseni nimeltään sellainen kuin ”Hair Cut”. Tämä on myös ainoastaan muutaman sadan metrin päässä Bismarckplatzista ja sattumalta ohi kävellessäni kiinnitin huomion paikkaan ja päätin astua sisään. (Rewessä olen muuten useasti käynyt ruokaostoksilla, sillä se on lähin kauppa Bismarckplatzin läheisyydessä.)

Olin tyytyväinen paikkaan. Minulta leikattiin juuri sen verran kuin halusinkin ja lopputulos oli ihan siisti. Tästä kaikesta jouduin maksamaan ainoastaan 12 euroa! Olen siis tyytyväinen. Kampaaja ei täälläkään englantia kovin hyvin osannut, mutta tarpeeksi hyvin, että sekä minä että hän ymmärsimme toisiamme.

Tällä kertaa hiuksiani leikkasi melko nuori naispuolinen henkilö. Leikkauksessa ei mennyt kauaa, eikä minun tarvinnut varata edes aikaa. Odottelin vuoroani noin 10 minuuttia. Hiusten pieni leikkaus sujui siis todella nopeasti ja vaivattomasti. Uskallan suositella ainakin tuollaiseen pieneen tasausleikkaukseen kyseistä paikkaa, vaikka hiusten leikkauksen edullinen hinta saa aikaan ehkä epäilyksiä kampaajien taitoja kohtaan. Kompensoisiko tämä huonoa kokemustani edellisellä saksalaisella kampaajalla?

Koska sää oli myös niin hieno (aurinko paistoi ja oli lämmin) kävin kävelyllä vanhassa kaupungissa, josta ostin pari postikorttia Heidelbergista ja jätskin. Halusin kokeilla Snickersin makuista jäätelöä ja hyvää oli. 🙂 Seassa oli suklaanpaloja ja tiedän ettei jäätelö näytä kipossa ihmeelliseltä, mutta maku oli hyvä. En tiedä vielä, mitä teen postikorteille. Ehkä pidän itselläni muistona tai lähetän yllätyksenä jollekin. En tiedä, mutta mielestäni ne olivat vain niin kivannäköiset.

11272127_10205669495289805_1248404189_n
Snickers-jätskiä
11313196_10205669483889520_2038521816_n
Kaunis Heidelberg, postikortit 0,40 €/kpl

Saksalaisen kampaajan käsittelyssä

Juuri kun pääsin sanomaan, että aion nauttia auringosta, auringon paisteesta ei ole juuri tietoakaan… Aamusta kyllä aurinko herättelee ylös sängystä, mutta sen jälkeen se katoaa jonnekin pilvien taakse.

Aika käydä kampaajalla

Mielessäni on ollut käydä leikkaamassa hiuksiani täällä. Sen jälkeen, kun äitini kehotti Suomen vierailullani niitä leikkaamaan, ajatukseni muuttuivat ja aion käydä niitä leikkaamassa tässä lähipäivinä. Ajattelin itse, että eivät ne niin pahan näköiset ole, mutta ehkä ne sitten ovat päässeet vähän huonoon kuntoon…

Kävin kyllä ennen Suomen reissua kampaajalla, mutta tästä jäi todella huono kokemus. Kävin sellaisen nimisessä paikassa kuin Mod’s Hair, koska eräs saksalainen suositteli sitä. Hän antoi myös toisen vaihtoehtoisen kampaamon, mutta päätin kokeilla tätä ensimmäistä, koska sinne pääsi ilman ajanvarausta.

Mod’s Hair sijaitsee aivan Bismarckplatzin läheisyydessä. Päätin mennä sinne ennen Suomen matkaani, sillä jo kerran aikoessani mennä kampaajalle, en ehtinytkään, ja se käynti siirtyi. Mietin jo etukäteen, että osaavatko kampaajat täällä laittaa hiukseni kuntoon. Tämä Mod’s Hair laskutti kuitenkin hiusten värjäämisestä noin 58 € ja jos leikkauksen olisi siihen vielä halunnut niin olisi pitänyt maksaa vielä noin 35 €. Juu tiedän, että hinnat ovat kohtuullisia, mutta asiakkaalle se on aina paljon pois.  Siksi hakuammunnalla kampaajalle meneminen tai ainoastaan muiden suosittelujen perusteella on epävarmaa.

Kun tuonne liikkeeseen menin, siellä oli hieman tiukkaa saada aikaa minulle. Jouduin siis valitsemaan värjäyksen ja leikkauksen väliltä tai vaihtoehtoisesti tulemaan joku toinen päivä uudestaan. Päätin sitten ottaa pelkän värin. Juurikasvu oli jo mennyt niin pahaksi, joten halusin saada sen piiloon.

Huono ensimmäinen kokemus saksalaisesta kampaamosta

Kampaajaksi sain miespuolisen henkilön, jonka englannin kielen taito oli melko heikko. Meillä oli puhetta värjätä tyvi mahdollisimman saman väriseksi kuin millä se on ennenkin värjätty, mutta tämä tuntui liian vaikealta hänelle. Hän veti tyven aivan liian vaaleaksi, mistä huomautin hänelle. Lopulta se sitten värjättiin uudestaan tummemmalla värillä, mutta senkin jälkeen se jäi aivan liian vaaleaksi. Sanoin jälleen, ettei se näytä hyvältä, eikä se ole lähelläkään sitä mitä sen pitäisi. Tähän kuulemma oli sitten syynä se, että on vaikea tietää, millä värillä tyveni on aiemmin värjätty. Mielestäni tämä kuulostaa oudolta, sillä oletan, että kampaajalla on silmää eri väreille ja kokemusta niiden käytöstä.

Kampaajasta jäi siis huonot fiilikset. Vaikka en ole kampaaja tai minulla ei ole mitään kokemusta kyseisestä alasta, niin olettaisin kampaajien osaavan työnsä ja tietävän melko tarkkaan, mitä heidän pitäisi tehdä ja mitä värejä käyttää. Lopuksi kampaajani vielä totesi, että hänellä olisi aikaa leikata hiukseni (hän hoiti toisen asiakkaansa sillä välin, kun minun värini odotti kuivumista). Totesin tässä vaiheessa, että ei tarvitse. En halunnut maksaa enempää tästä kampaajakäynnistä, enkä tiedä olisiko hän osannut edes leikata hiuksiani.

Lähtiessäni minulta pyydettiin noin 42 €, eli sain noin 15 € alennusta alkuperäisestä hinnasta, mikä minun olisi pitänyt maksaa. Tästä huolimatta kokemus kampaajasta jäi huonoksi ja kampaajan vielä lähtiessäni sanoessa, että ”nähdään” ajattelin vain, että mitähän tuohon sanoisi… En aikonut enää tulla takaisin kyseiseen paikkaan. Se on ihan totta, että ensimmäisellä palvelukokemuksella on suuri vaikutus siihen, tuleeko asiakas enää uudestaan liikkeeseen. Tässä tapauksessa minä aion mennä leikkauttamaan hiukseni jonnekin muualle, vaikka vähän jännittää, mitä siitä tulee. Jos haluan tasoittaa vain hiuksiani, niin eikö tämän pitäisi onnistua ilman ongelmia?

pug-690566_640

Yksi hassu juttu muuten tästä kampaajasta vielä! Asiakkaat kuivaavat itse hiuksensa, elleivät ole maksaneet siitä erillistä hintaa. Sain tietää tämän kampaajaltani, kun ihmettelin, miksi hän antoi käteeni hiustenkuivaajan. Tämä on oikeasti asiakkaiden homma elleivät he maksa erikseen hiusten kuivaamisesta. Kampaaja selittikin, että heillä laskutetaan erikseen kaikesta, kun kysyin häneltä asiasta. (Ei hän muuten juuri mitään puhutkaan, mutta tämä varmaan johtui kielimuurista…) Tuntuu oudolta, että hiusten kuivaamisesta on maksettava erikseen. Jossain mielessä oli myös huvittavaa aluksi katsoa, kun ihmiset kuivailivat itse hiuksiaan. Hämmentävää.

Jälleen kaksi tenttiä ohi

Nyt on taas yksi viiden viikon mittainen kurssijakso takana. Minullahan oli tässä jaksossa sellaiset kurssit kuin ”Corporate Finance” ja ”International Communication Skills; Organization” (ei siis Advertising, minkä aiemmin kerroin). Tämä jakso meni todella nopeasti, vaikka vietin toisaalta lähes kokonaisen viikon Suomessa jakson aikana. Kurssit ovat nyt kuitenkin purkissa, mikä tuntuu hienolta ja helpottavalta. Saan nyt taas keskittyä enemmän muihin asioihin, kuten nauttimaan Saksasta.

International Communication Skills; Organization” -kurssi meni todella nopeasti, mikä on ainoastaan hyvä juttu. Tunteja ei ollut loppujen lopuksi kovin paljon; ainoastaan kerran viikossa ja yhdet tunnit opettaja perui oman menonsa vuoksi. Minua ei niin kiinnostanut kyseinen kurssi. Kiinnosti kyllä aluksi, mutta sitten, kun sain huomata tuntien sisällön, niin kiinnostus lopahti. Emme tehneet tunneilla mitään kovin järkevää mielestäni. Lähdinkin kerran pois tuntien aikana, sillä turhautti istua tunneilla tekemässä ja kuuntelemassa jotain, mikä ei minua kiinnostanut. Olin lisäksi flunssassa, joten olo ei ollut kovin mahtava, joten ehkäpä ei kovin vakavaa jättää osaa tunneista väliin. Nenäliinoja onkin tullut kulutettua tässä Suomen reissun jälkeen aika paljon. Se on kuitenkin ihan normaalia. Samanlaista flunssaa tulee Suomessakin podettua välillä.

”International Communication Skills” -kurssin tunneilla keskusteltiin kulttuurien välisistä eroavaisuuksista tai oikeastaan lähinnä meidän piti monisteelta pohtia oikeita vaihtoehtoja eri väittämiin. Viimeksi tällaisia tehtäviä olen tehnyt varmaan ala-asteella… Kurssiin sisältyi lisäksi esitelmä, joka tehtiin ryhmässä. Minun ryhmässäni oli kaksi saksalaista ja yksi amerikkalainen. Aiheemme oli Espanjan liike-elämä (”Business in Spain”).

Esityksen pidimme maanantaina ja kerroimme muun muassa käyttäytymisestä liiketapaamisissa, pukeutumisesta ja siestasta. Esitys oli noin 20 minuutin mittainen ja arvosana määräytyy sen perusteella. Esitys meni mielestäni ihan hyvin. Olimme viimeisiä ja suuri osa jo esityksen pitäneistä oli lähtenyt. Ei haitannut. Yhtä aikaa oli myös ”Corporate Finance” -kurssin tunnit, joilla olin jonkun aikaa, sillä siellä käytiin läpi kokeessa osattavia asioita.

Corporate Finance” eli yritysrahoituksen kurssin koe oli eilen. Opiskelin kokeeseen parina edeltävänä päivänä joitakin kurssiin liittyviä asioita, mikä auttoi jonkun verran. Silti koetta tehdessä sai miettiä muutamaan kertaan, miten lasku pitäisi tehdä. Kokeesta jäi ihan ok fiilikset kuitenkin. Vielä olisi pitänyt enemmän sisäistää kurssilla käytyjä asioita, jotta tietäisi heti, miten mikäkin lasku pitäisi tehdä. Nyt tentti on kuitenkin ohi ja olo on aika helpottunut. Ehkäpä tämän viikonlopun aikana voisi vihdoin mennä vain nurmikolle Neckar-joen viereen makaamaan ja nauttimaan auringosta.

20150422_152441
Neckar ja taustalla näyttävästi kumpuilevat kukkulat

Koulusta puheen ollen

Kerroin tuossa saksan kielen kurssistani, mistä tuli mieleen edelliset kurssit. Olen vihdoin saanut arvosanat niistä ja mitä ilmeisemmin myös matematiikan läpäisin, vaikka parilla muulla oli myös ilmestynyt arvosana kyseisestä kurssista, vaikka eivät edes kokeeseen tulleet… No, ei se minua haittaa niin kauan kuin arvosana matematiikan kurssista pysyy sellaisenaan ja saan tarvittavat opintopisteet kurssista.

Nyt minulla on meneillään kaksi kurssia, joista toinen on nimeltään ”Corporate Finance” ja toinen ”International Communication Skills; Advertising”. Ensiksi mainittu on haastavampi, sillä asiat, joita käsitellään käydään läpi nopeasti sekä tunneilla tulee esiin paljon uusia asioita ja monenlaisia tapoja laskea. Pitäisi enemmän opiskella itsenäisesti, mutta jotenkin sitä vain aina tekee mieluummin jotain muuta vapaa-ajalla. Kurssi on todella hyödyllinen kyllä ja olen varma, että minulle jää paljon hyödyllisiä asioita muistiin kurssista. Kurssi on jo puoli välissä, mikä tuntuu hurjalta. Opiskeltavaa siis riittää. Kurssin opettaja on myös ihan mukava; ei kovin vanha ja hän on amerikkalainen miespuolinen henkilö. Aika energinen tapaus.

Toisesta tämän jakson kurssista (International Communication Skills; Advertising) en ole kertonutkaan. No, minua kyllä kiinnostavat muut kulttuurit ja kaikki niihin liittyvä, mutta tämä kurssi…. En tiedä mitä siitä sanoisin. Viime tunnilla jo ensimmäisten minuuttien aikana toivoin vain tuntien päättymistä. Tämä oli vasta toinen tunti. Teimme joitakin eri kulttuureihin liittyviä monivalintatehtäviä sekä väärin-oikein -tehtäviä. Tätä samaa teimme myös ensimmäisillä tunneilla ja en tajua miksi. Olisiko noihin tehtäviin pitänyt etukäteen jotenkin valmistautua? Monen kohdan olisin vain heittämällä arvannut. No, se siitä. Tähän kurssiin sisältyy myös esitelmä, joka tehdään pienessä ryhmässä. Arvosana annetaan kurssista ainoastaan tämän esityksen perusteella. Esitystä varten saa valita aiheen valmiista vaihtoehdoista. Minun ryhmälläni ei sitä vielä ole, mutta aiheet liittyvät eri kulttuureihin. Tämä kurssi ei ole kovinkaan haastava ja onneksi se on pian ohi, heh. Ensimmäiset esitykset ovat jo ensi maanantaina. Onneksi sain vaihdettua sen sitä seuraavalle viikolle, sillä maanantai ei minulle valitettavasti sovi, koska on jo muut suunnitelmat loppuviikolle.

Ihan mukava on ollut palata takaisin opiskelun pariin neljän viikon loman jälkeen, mikä oli ehkä hieman liian pitkä. Toisaalta loman aikana kerkesi hyvin reissaamaan, mikä oli hyvä. Opiskelu englannin kielellä on toki erilaista kuin omalla kielellä, mutta se on ehkä yksi syy, mikä pitää mielenkiintoa yllä opiskeluun. En osaa sanoa, onko englannin kielen taitoni kehittynyt. Katsotaan sitä vaikka sitten tämän vaihdon päätyttyä, jolloin olen palannut Suomeen.

apple-256267_640

Matematiikkaa ja lomatunnelmia

Nyt olisi sitten kouluhommat vähäksi aikaa ohi, sillä täällä on hieman erilainen systeemi lomien suhteen. Toisaalta se tarkoittaa sitä, että vielä toukokuussa ei pääse lopettamaan koulua ja aloittamaan kesälomaa, vaan koulunkäynti pitkittyy kesäkuulle. Senpä vuoksi minäkin olen täällä kesäkuuhun, eikä se kaduta että olen päättänyt olla täällä kuusi kuukautta. Aika kun on mennyt niin nopeasti. Ainoa asia tietysti, mitä tulee mietittyä jonkin verran on, että miten tämä vaihtoaikani täällä vaikuttaa elämääni Suomessa. Toisaalta aika on niin lyhyt, että luulen, että mikään ei tule kovin paljon muuttumaan, kun palaan takaisin Suomeen. Toivon myös, että paluu Suomeen tuntuu hyvältä, eikä ole tule olemaan haikea.

Matikkaa…

Toinen tenttini tässä viiden viikon jaksossa, joissa koulunkäynti täällä siis tapahtuu, oli matematiikasta. Matematiikan kurssin aiheet olivat muun muassa tällaisia kuin ”Price Elasticity”, ”Profit Maximization” ja ”Linear Optimization”. (Kirjoitan ne englanniksi, koska se on helpompaa. 😉 ) Aiheet olivat siis ihan hyödyllisiä. Harmi vain, että opettaja ei osannut opettaa aiheita niin hyvin, mitä suurin osa oppilaista odotti.

Asenteeni matikkaa kohtaan on ollut kurssin aikana hieman lepsu. En ole siis ottanut kurssia kovin vakavasti. Olisin kyllä halunnut oppia noita asioita, mutta aika meni nopeasti ja tuntui että tunneilla ei kovin paljon oppinut. Menin kuitenkin tenttiin ja sitä ennen koitin hieman lukea ja laskea kurssilla käytyjä aiheita. Tämä ei ollut helppoa, sillä opettaja ei ollut antanut minkäänlaisia selityksiä, miten laskut lasketaan tai muutenkaan tunnilla selittänyt, miksi nyt tehdään näin ja mitä tällä laskulla ajetaan takaa. Itse tehtävät eivät kuitenkaan vaikuttaneet kovin vaikeilta. Minulla ei vain ollut välineitä, miten ne lasketaan.

Myöhästyinpä muuten tentistä etsiessäni luokkaa… Oletin tietysti, että tentti on samassa luokassa, missä tunnitkin. En saanut ketään kiinni, jolta olisin voinut kysyä, joten menetin  etsiessäni luokkaa paljon aikaa, mikä lopulta sai aikaan sen, että tulin myöhässä tenttiin. Tämä on ensimmäinen kerta, kun oikeasti myöhästyin tentistä, ja se oli hieman noloa. Pääsin kumminkin aloittamaan tentin ja sain lisäksi saman verran lisäaikaa, mitä muut olivat jo kerenneet kuluttamaan tenttihuoneessa.

Sain laskettua muutamia kohtia, mutta osa kohdista tosiaan jäi aivan tyhjiksi. Vaikea sanoa pääsenkö läpi kurssista. Toisaalta monella muullakin oli samat tuntemukset tentin jälkeen. Muutenkaan moni ei ole ollut lainkaan tyytyväinen opettajaan ja hänen tyyliinsä opettaa. Esimerkiksi, jos häneltä kysyi tunnilla jotakin, hänen vastauksensa oli ”se lukee sähköpostissa” tai ”nämä asiat ovat perusmatematiikkaa, jotka jokaisen pitäisi jo osata”. Sellainen kurssi siis… No, mutta ei se minua niin harmita, jos en läpäise matematiikan kurssia. Eri asia olisi, jos olisin tehnyt paljon töitä sen eteen, mutta kun en ole, niin voisi sanoa vain, että kävi onni, jos opettaja kirjaa minun tenttini kohdalle ”hyväksytty”. Sen sijaan olo on aika iloinen tällä hetkellä ja alan olla toipunut markkinoinnin tentistä, joka jätti aika huonot fiilikset. Luvassa on kaikkea kivaa pariksi viikkoa, pääasiassa reissaamista ja tietenkin hyvässä ja rakkaassa seurassa. 🙂

marguerite-74886_640

Tunnelmia markkinoinnin kurssista

Meillehän kävi niin, että opettajamme vaihtui kesken kurssin. Sama opettaja, joka minulla oli myös Sales-kurssilla sai uuden työpaikan, joten loppuajan markkinointia opetti meille hieman vanhempi miespuolinen opettaja, jonka äidinkieli oli myöskin englanti. Hän oli tyyliltään täysin erilainen opettaja. Hänen tultua tunnit olivat enemmän luentomaisia, mistä en osaa sanoa, onko huonompi vai hyvä juttu. Jos kuitenkin vertaisi näitä kahta opettajaa, pidin ehkä enemmän edellisestä ja hänen tyylistään opettaa. Hän oli myös rennompi, kun toinen taas on aika tiukka, mikä tuli huomattua viimeistään esityksen jälkeen, kun hän antoi palautetta siitä.

Esitys ei mennyt siis ihan putkeen. Joitain asioita olisi pitänyt tähdentää ja selventää enemmän, ja tehdä osa dioista huolellisemmin. Esityksemme ei ollut räjähtävä tai dynaaminen, mitä hän olisi toivonut. Tiimi oli myös tälläkin kertaa iso koostuen kolmesta vaihto-oppilaasta ja kolmesta saksalaisesta oppilaasta. Aika presentaatiota varten oli ainoastaan 15 minuuttia, mikä tekee vain 2,5 minuuttia henkilöä kohden. Aika ei ole paljon, joten syvällisesti asioita ei kerennyt käymään läpi. Esityksestä jäi hieman huono maku.

Minä tein PEST-analyysin ja markkina-analyysin yrityksestämme ja tuotteestamme, joita varten etsin tietoa käyttäen internetiä apuna. Tiedon etsimiseen kului useampi tunti ja kuin myös kirjoittamiseen. Tapanani on ehkä etsiä syvällisemmin tietoa, jonka vuoksi osuudestani tuli ”pitkä”, vaikka kuitenkaan se ei sisältänyt juuri ylimääräistä tietoa. Tietenkin kaavat ja diagrammit veivät jonkin verran tilaa, joista lopulta poistinkin muutaman jättäen osuuteeni lopulta ainoastaan kaksi diagrammia. Tekstiäkin supistin parhaani mukaan, mutta silti sitä oli vielä neljä sivua. Niin, siis se oli neljä sivua Calibri-fontilla, mutta Arialilla tekstin pituus kasvoi tietenkin…. Fonttikoon piti lisäksi olla 12. Tuntuu, että raportin pituus on hirveän tarkkaa täällä. Esimerkiksi tällä kurssilla sen oli oltava 15 – 20 sivua. En kuitenkaan olisi saanut asioita kahteen sivuun tai sitten ne olisivat jääneet vain luetteloksi asioita ilman mitään selityksiä.

Esitys joka tapauksessa meni huonommin kuin Sales-kurssilla; opettajan palaute oli, että ”ette räjäyttäneet tajuntaani, esitysenne oli ihan hyvä”.

Kysymyksiin vastaaminen esityksen jälkeen oli hieman piinaavaa…Jokaiselle esitettiin vuorollaan pari kysymystä, jolloin täytyi vain vastata omiin kysymyksiinsä. No, jännityksellä odotellaan arvosanaa… Tosin eipä tässä ole tiedossa edes Sales-kurssin arvosanaa. Olisi ihan kiva tietää, miten opettajien suullinen arvostelu vastaa kirjallista arvosanaa täällä.

books-552607_640

Vielä ei ole piina loppunut, sillä seuraavaksi täytyisi alkaa paneutumaan matikkaan, mihin olo ei ole kovin luottavainen varsinkaan tuon esityksen jälkeen.

Aika sekaisin tuntein

Aika sekaiset tunteet on tällä hetkellä… Outoa on, että vieläkään ei ole iskenyt kovin suurta jännitystä. Ainoastaan mielessä on pyörinyt, mitä täytyy vielä tehdä, mitä pitää selvittää. Välillä taas tuntuu, että kaikki on niin työlästä. Nyt lähtöön on kuitenkin enää niin lyhyt aika, että jos jotakin ei ehdi tehdä tai selvittää, niin ei sille enää mitään mahda. On myös pakko luottaa, että kyllä kaikki selviää. Viimeistään koululla pitäisi saada kaikki tarvittava apu, mitä tarvitsee esimerkiksi käytännön asioissa.

Olen miettinyt toki, että mitä jos en pärjää englannin kielellä – tai lähinnä mitä jos kielitaitoni ei ole tarpeeksi hyvä. Toisaalta olen valmis opettelemaan ja ymmärtämään, mutta silti olen kuvitellut itseni yrittämässä sanoa jotakin, joka lopulta tulee ulos epäselvänä mongerruksena – jos sinäkään. Ja olihan tässä tarkoitus englantia opiskella, mutta arvaa vain ehdinkö – tai sainko järjestettyä sille aikaa. Näillä nyt kuitenkin mennään, mitä on. Toivotaan, että ei iske kauhun sekaisia tunteita tai tunteita, että nyt on äkkiä päästävä takaisin Suomeen. Opiskelu englanniksi, uusi maa ja uusi kulttuuri sekä uudet ihmiset ovat minulle kuitenkin niin uusi juttu, että niissä menee kyllä jonkin aikaa ennen kuin ne oppii ymmärtämään. Toivoisin myös saavani vähintäänkin muutamia kavereita, jottei olo Saksassa olisi aivan yksinäinen. Varmasti se onnistuu, jos vain itse pystyn aktiivisesti olemaan sosiaalinen ja tutustumaan ihmisiin. Vaikeaa minun on kuitenkin olla ulospäinsuuntautunut ja puhelias, kun luonnostaankin olen hieman hiljaisempi. Luulen kuitenkin, että tästä matkasta tulee minulle ikimuistoinen, jota en missään nimessä tule katumaan. Kunhan saan netin kuntoon Saksassa, niin tulen kertomaan tuntemuksistani ja muista mielenkiintoisista asioista, joita tällä matkalla huomaan ja koen.

Lennän pian ensimmäistä kertaa, mikä on jännittävää ja jollain tavalla vähän pelottavaa. Olen myös huono suunnistaja, joka tuottaa varmasti minulle päänvaivaa tällä matkalla, mutta ehkä englanniksi osaan kysyä neuvoa järkevän näköisiltä ihmisiltä, jos ja kun olen eksyksissä. Kulkeminen paikasta A paikkaan B onkin kaikkein pelottavinta, koska nyt minulla ei ole edes tukenani Googlen karttaa, jota normaalisti käytän Suomessa. Navigaattori varsinkin on ollut apuna monesti, mutta nyt täytyy ilmeisesti pärjätä perinteisemmin keinoin… Tiedän, että kartat kannattaisi ladata etukäteen, mutta en löytänyt nopealla etsinnällä kovin hyviä, ja nyt on dataesto päällä, joten näillä on ilmeisesti pärjättävä. Eihän aina ole ollut edes älypuhelimia, joten miksei nytkään voisi pärjätä ilman, eikö….? No, sitten kun tai jos olen päässyt hengissä Heidelbergiin ja asunnolle ja sieltä sitten koululle ja pikkuhiljaa asettunut aloilleni ja saanut asiat paikan päälle suhtkoht kuntoon, kerron kuulumiseni, lentojen ja muun kulkemisen sujumisesta Saksaan ja Heidelbergiin sekä sinne asettautumisesta.

Oudointa tässä on, että en vieläkään tajua, että olen oikeasti lähdössä Saksaan…

teddy-bear-315390_640
A tight hug before seeing for a long time… ❤