On vierähtänyt tovi, kun olen viimeksi tänne kirjoitellut. Pahoittelut siitä. Yksi syy, miksi ei ole huvittanut kirjoittaa, on ongelmat tietokoneeni ja nettini kanssa. Minulla lakkasi netti kokonaan toimimasta noin viikko sitten, kunnes tänään vihdoin sain sen kuntoon, kiitos kouluni IT-tuen. Toinen syy on mielenkiinnon lopahtaminen tätä blogia kohtaan. Jos siis tätä on ollut mukava lukea tai seurata, niin rohkeasti vaan kommenttia laittamaan. Ehkä sitten tämä blogin pitäminenkin on mielekkäämpää. 🙂
Voisin kertoa hieman kuulumisistani. Aloitin viimeisen opintojaksoni täällä viime viikolla. Tässä jaksossa tulen siis opiskelemaan kansainvälistä verotusta (International Taxation). Tämän lisäksi minulla on myös kansainvälistä kommunikointia, mikä on luultavasti samantyylinen kurssi kuin viime jaksossa. Tällä kertaa sen pitäisi painottua mainontaan. Koska minulta meni ensimmäinen tunti ohi ja tällä viikolla ei ollut tuntia, en kauheasti enempää kurssista tiedä. Kerron näistä kursseista myöhemmin lisää.
Sää täällä on ollut nyt viime päivinä yllättävän huono. Täällä on ollut todella vähän aurinkoisia päiviä ja tänään tuli hieman vettä. Ei se oikeastaan niin haittaa. Ehkäpä ensi kuu on taas kaunis ja aurinkoinen. Toivotaan ainakin näin, sillä vanhempani ovat tulossa Saksaan silloin.
Päivät ovat viime aikoina siis vierähtäneet muun muassa koulun parissa. Tämän lisäksi olen käynyt salilla ja viime viikonloppuna olin Essenissä, jonne matkustin bussilla. Matka kesti sillä noin 5,30 tuntia. Kumma juttu, mutta matka meni yllättävän nopeasti. Esseniin lähdin katsomaan kanoottipoolon kisoja, joissa oli pelaajia useasta eri maasta. Kanoottipoolo on siis pallopeli, jota pelataan vedessä kajakeissa viiden hengen joukkueessa toista viiden hengen joukkuetta vastaan. Jotta jotain tulosta pelissä saadaan aikaan, on pelaajien tarkoitus tehdä enemmän maaleja vastustajan puolen pelaajiin nähden. Asiantuntija en tosin lajia kohtaan ole, sillä se on minullekin melko uusi tuttavuus. Toki saa siitä kysyä lisää tai vaihtoehtoisesti googlailla netistä lisää infoa ja käydä katsomassa kuvia tai videoita.
Essenissä viettämäni viikonloppureissun jälkeen kävin tutustumassa pariin Sport Campuksen ryhmäliikuntatuntiin. Salille lähteminen ei vain huvittanut, joten päätin käydä kokeilemassa ensiksi voimaharjoittelun kaltaista tuntia. Se oli ihan kiva tunti. Tunnin jälkeen oli paljon energisempi olo kuin ennen tuntia. Pidin tunnin sisällöstä, johon kuului pääasiassa voimaharjoittelua kevyellä tangolla melko kevyillä painoilla, mutta useilla ja eritahtisilla toistoilla. Tuntia veti eräs tyttö, joka on useasti salin puolella kanssani samaan aikaan treenaamassa. Kävin myös pilateksessa ja joogassa… Joogassa toisaalta ei mennyt kaikki ihan putkeen, sillä ensin varvastani alkoi vetämään kesken joogan, jonka jälkeen seuraavaksi pohjetta alkoi vetää. Ei edes suuresti haitannut, että vetäjät puhuivat saksaa. He kyllä huomioivat minut ja kertoivat välillä englanniksi, mitä oli tehtävä. Mielestäni tunneilla pärjää siis ihan hyvin ilman saksan kielen ymmärrystä. Seuraavaksi teen päivän reissun Zürichiin, josta kirjoittelen tänne viimeistään viikonlopun jälkeen.
Tschüss!
Matkalla Saksaan 
Jatka toki kirjoittamistasi. Minusta on hauska lukea nuoren suomalaisen kokemuksia ja näkemyksiä opiskelusta ja Heidelbergista, koska omista ajoista on jo niin kauan. Heidelberg on aina yhtä ihana, eikä siellä käymiseen kyllästy. Heidelberg on täynnä hyviä ja tunnelmallisia pieniä ravintoloita ja kahvilota. Jos saan jotakin suositella, niin veisin vanhempasi Heidelbergin ensimmäiseen ja kuuluisaan kahvilaan, missä muinoin opiskelijapojat tapailivat mielitiettyjään. Kahvila Knösel on Heiliggeistkirkkoa vastapäätä, Untere Strasse 17. Siellä voi alkaa myöhäisestä aamiaisesta ja jatkaa lounaalla ja sitten kakkukahvilla. Muistoksi mukaan voi ostaa Knöselin ”Studentekuss”-leivoksen. Cafee Schafleute, Hauptstraße 94, on myöskin perinteinen ja erityisen viihtyisä niin hyvällä kuin huonolla ilmalla (katukahvila, puutarhakahvila, talvipuutarha). Torttulajitelma on fenomenaalinen, mutta voi myös aloittaa aamiaisella kuten tuossa edellisessä paikassa.Kuulemma kuningatar Silvia käy mieluusti siellä kahvilla, kun pokkeaa entisillä kotinurkillaan. Entinen liittokansleri Kohl on tunnettu torttujensyöjä (ja lihava!) ja makeanhimon tullessa kuulemma lähetti autokuskinsa hakemaan tuolta kakkua. Illaksi on sitten niitä viihtyisiä viinitupia, joissa saa edullisesti myös jotakin paikallisia ruokia. Toivotan ikimuistoista aikaa ja parempia ilmoja vanhempiesi kanssa. Se sydän tuppaa jäämään kuitenkin Heidelbergiin. Valitsit ja sait 1A opiskelupaikan.
TykkääTykkää
Täytysi tosiaan käydä enemmän noissa kahviloissa ja ravintoloissa Heidelbergissa, mutta se on vain jotenkin jäänyt. Mitä mulle jää aina mieleen, kun niiden ohitse kävelen, on houkuttelevan näköiset leivokset, jotka eivät ole lainkaan hinnalla pilattuja. Vaikka täällä muutamat ovat sanoneet vanhaa kaupunkia pieneksi, minusta se on juuri sopivan kokoinen ja siellä vierailun aikana pitäisi kyllä istahtaa ainakin yhteen kahvilaan tai ravintolaan. 🙂 Kiva kuulla, että blogista on ollut iloa. Pistän nuo paikat korvan taakse. Erityisesti tuo Kahvila Knösel kuulostaa houkuttelevalta, kun on kerta ensimmäinen ja kuuluisa kahvila täällä. Heidelbergiin tuloa en ole tosiaan kertaakaan katunut. 🙂
TykkääTykkää
Jatka ihmeessä blogin kirjoittelua! 🙂 Itse olen lähdössä koko elokuuksi Heidelbergiin, joten tästä blogista on ollut minulle paljon hyötyä, sen lisäksi, että blogi on muutenkin kiinnostava :). On mukava lukea ajatuksistasi ja kokemuksistasi Saksassa.
TykkääTykkää
Hyvä kuulla! 🙂 Toivottavasti sää suosii, kun olet täällä! 🙂
TykkääTykkää