Viideksi päiväksi Suomeen

Tämä ei ollut aivan spontaani päätös, mutta päätin lopulta tehdä vierailun Suomeen vaihtoni aikana. Hieman hankala oli aluksi miettiä ajankohtaa, koska minulla on täällä koulua sekä lentojen hinnat vaihtelivat jonkin verran. Viikonloppureissu olisi ollut liian lyhyt, joten lopulta otin lennon tiistai-illasta 28.4. Stuttgartista Helsinki-Vantaan kentälle. Suorat menopaluulennot olivat todella kalliita (noin 300 €), joten lensin Suomeen Amsterdamin kautta KLM:n koneella.

Vietin Suomessa kaiken kaikkiaan viisi kokonaista päivää, jotka kaikki olin poikaystäväni luona Etelä-Suomen huudeilla. Heti seuraavana päivänä oli mielenkiintoinen sää, sillä lunta tuli taivaalta hetken aikaa. Sää oli tietenkin kylmempi, mitä Saksassa, mihin hieman varauduinkin. Siitä huolimatta olisi varmaan pitänyt pukeutua lämpimämmin, sillä tuliaisena Saksaan sain flunssan. Palattuani olen niiskutellut nenääni ja aivastellut aika lailla. Lisäksi yskääkin tuntuu pukkaavan hieman…

Juuri ajoissa kohti Suomea

Suomessa aika kului nopeasti ja ensi ajatukset tai tunnelmat matkalla Suomeen ja vihdoin sinne saapumisesta olivat oudot. Kun astuin koneeseen Amsterdamin kentällä ja kuulin koneen täydeltä suomalaisten puhetta, olo oli hieman kummallinen. Siitä on aikaa, kun viimeksi on nähnyt suomalaisia noin paljon ja kuullut omaa kieltään. Kun minulle puhuttiin suomea, se tuntui hassulta ja kuulosti jännältä. Kerran lipsautin suomalaiselle sanan ”anteeksi” vahingossa englanniksi.

20150428_195003
Maisemaa KLM:n koneen ikkunasta…

Meinasin muuten myöhästyä jatkolennoltani Amsterdamin kentällä, sillä Stuttgartista lähtenyt kone lähti 20 minuuttia myöhässä, minkä lisäksi se vielä joutui odottelemaan muutaman muun koneen nousua ilmaan. Stuttgartin kentällä on vissiin vain yksi kiitorata… Lentäminen ei ollut siis kovin mukavaa, sillä ajatukset pyörivät koko ajan siinä, että ehdinkö varmasti jatkolennolleni, sillä vaihtoon varattua aikaa oli ainoastaan 50 minuuttia, mikä on oikeasti vähän, sillä ei Amsterdaminkaan kenttä loppujen lopuksi kovin pieni ole ja portteja on useita.

Juoksin Amsterdamin kentällä, jotta ehtisin lennolle, vaikka kyllä henkilökunnan pitäisi mielestäni odottaa varsinkin tällaisissa tilanteissa. Sain myös loppumetreillä huomata, etten ollut ainut lennolle kiirehtivä, sillä ohitseni viiletti toinen suomalainen, kun jäin tarkastelemaan uudelleen porttini sijaintia. Lähdin sitten kipin kapin hänen peräänsä ja siinä pari sanaa tuli vaihdettua hänen kanssaan. Olo oli helpottunut vihdoin portille päästessä ja henkilökunta koneen ovilla vitsaili ”You made it!”. Kävi mielessä, etten tästä lähtien ota enää muita kuin suoria lentoja…

Viisi kokonaista päivääni Suomessa

Vierailu Suomessa kannatti, sillä pääsin näkemään tärkeitä ihmisiä ja viettämään aikaa poikaystäväni ja muiden suomalaisten kanssa. Ihanaa oli, kun sai puhua suomea. Vappua tuli toki vietettyä… Vietin sitä poikaystäväni ja hänen kavereidensa kanssa Helsingissä. Ei siis mitään kovin ihmeellistä. Perjantaina kävimme myös ”piknikillä” Kaisaniemen puistossa (muistaakseni). Oli aivan älyttömästi porukkaa, vaikka sää ei ollut ihmeellinen. Yksi juttu, mitä ihmettelin, oli kuinka rauhallista vappuna oli Helsingissä – tai ehkä vain olin väärässä (tai oikeassa) paikassa.

Nyt on nähty myös kaksi Suomen peliä, joista ensimmäinen oli USA:a vastaan! Harmi, etten näe enempää pelejä tai kai niitä jossain täälläkin voi seurata. Ehkäpä en niitä edes kerkeä seuraamaan, mutta toivottavasti Suomi pärjää, vaikka USA:a vastaan pelattu peli oli todella huono. Puhun siis jääkiekosta.

Aikainen paluulento

Palasin Suomeen aikaisella maanantain 4.5. lennolla Helsinki-Vantaan kentältä. Paluulentoni sisälsi myös vaihdon Amsterdamissa ja molemmilla lennoilla koneeni oli KLM. KLM tarjoaa ilmaiseksi juotavaa ja syötävää koneessa, mikä oli minulle uutta ensimmäistä kertaa sen koneella lentäessäni, sillä aikaisemmissa on sattunut olemaan ainoastaan maksullinen tarjoilu. Hmm.. ehkä Lufthansa tarjosi ilmaista juotavaa, mutta en ottanut silloin sitä vastaan. Ihan kiva siinä oli siis kahvia saada ja juotavaa, vaikka Amsterdamista Stuttgartiin ei ollut kahvia tarjolla maidon kanssa. Ehkäpä tämä ei kuulu hollantilaiseen tyyliin. Jätin siis kahvin juomatta ja otin tilalle mehua.

Vaikka olikin aikainen herätys, eikä juuri montaa tuntia tullut nukuttua, olin kuitenkin sen verran hereillä, että näin tutun suomalaisen artistin vaimonsa kanssa ensiksi Helsinki-Vantaan kentällä ja myöhemmin samassa koneessa matkalla Amsterdamiin (oli sitten päätepysäkki tai ei). Hän oli Toni Wirtanen. Helppo tunnistaa, kun vaimon tukka erottuu niin hyvin massasta.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s