Kurkkaus ruokaostoksiin

Aiemmin sanoin, että teen postauksen ruokaostoksista, joten tässä se nyt tulee. Ostokseni teen pääasiassa lähikaupassa, johon on noin 5 minuutin kävelymatka tai Bismarckplatzilla Rewe-nimisessä ruokakaupassa.

Tarjonta on hieman erilainen kuin Suomessa. Esimerkiksi leivät, juustot ja leikkeleet ovat aika lailla erilaisia. Voisi sanoa, että Suomessa on paljon laajempi tarjonta sekä pakkaukset kotimaassa ovat isompia. Esimerkiksi leikkeleet myydään yleensä 100 g tai 200 g pakkauksissa. Täällä ei myöskään ole samanlaista ruisleipää kuin Suomessa, vaikka tummaa leipää löytyykin. Tumma leipä on täällä ohutta ja helposti murenevaa. Esimerkiksi Suomen Lidlissä löytyy sen kaltaisia leipäpakkauksia.

Isoja juustopakkauksia täältä ei myöskään löydy, mihin Suomessa on tottunut eli tyypillisimpiä Oltermanni – tai Pohjanpoika -pakkauksia. Olen ostanut pariin kertaan noin 100 g tai 200 g juustopakkauksen, jossa on valmiiksi leikattuja juustoja. Sitä ei viitsi jatkuvasti ostella kuitenkaan, sillä tulevat lopulta aika kalliiksi, pakkaukset kun ovat niin pieniä. Hintaa niillä on muistaakseni noin 2 €.

10955596_10204947451759168_2807116771287149841_n
saksalaista leipää

Maitopurkit ovat täällä kuivahyllyssä ja puuroa ei ilmeisesti myydä kaupoissa lainkaan. Ensimmäisellä viikolla yritin etsiä puuroa, mutta paikalliset eivät tunnu tietävän, mikä se on. Lopulta ostin jotakin, mutta ei se kyllä puuroa ollut, vaan ennemminkin mysliä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
joitakin mysli-/murohiutaleita

Alkoholi on täällä todella edullista, mutta sen varmaan moni tietääkin. Oluttölkki (0,5 l) maksaa halvimmillaan noin 0,30 € ja viinipullo noin 2,50 €. Jauheliha on täällä aika samanhintaista kuin Suomessa. Mielestäni kanakin on aika lailla samanhintaista. Toisaalta kävin yhtenä päivänä yhden egyptiläisen vaihtarin kanssa isommassa Kauflandissa, jonne pääsee julkisella noin 15 – 20 minuutissa. Hän suositteli sitä hyvän ja laajan valikoiman vuoksi. Kannattaa käydä, sillä siellä myytiin maustamatonta kanaa muistaakseni 500 g pakkauksessa hintaan 1,99 €. Ostin sieltä yhden valmiiksi leikatun kanapakkauksen ja kalkkunapakkauksen. Molemmat olivat tuon kahden euron kieppeillä, joten ei ollenkaan huonot ostokset.

Niin ja tosiaan, kun aiemmin sanoin, että kannattaa mennä Mülleriin ostamaan ruokasäilytysastioita, mikäli niitä tarvitsee, niin nyt sanon, että kannattaa mennä tähän isompaan Kauflandiin (ei siis päärautatieaseman lähimpään Kauflandiin), sillä siellä näytti olevan todella runsas ja hyvä valikoima ruokasäilytysastioita. Toisaalta, jos on mahdollisuus ja mielenkiintoa lähtä Ikeaan asti, niin sieltä niitä toki löytyy. En tiedä, missä suunnassa se täällä on, mutta ei ilmeisesti aivan mahdottoman kaukana. Julkisella matkan pitäisi sinnekin taittua.

Mainokset

Saksalaista ruokaa

Ajattelimpa tehdä pienen postauksen saksalaisesta ruuasta. Minulle ovat tulleet tutuiksi täällä Suomen katujen varsia täyttävät kebab-ravintoloihin verrattavissa olevat Döner-ravintolat, joissa myydään siis sämpylöitä, joiden sisälle ladotaan lihaa ja salaattia. Liha on ilmeisesti normaalisti lammasta, mutta joskus myös sekoitus vasikan tai naudanlihaa. Kanaa ei ole myöskään epätavallista käyttää. Pieni döner maksoi Mannheimin Markplatzilla muistaaksi 2,50 €. Amerikkalaiset halusivat aivan välttämättä syödä dönerit ja he ovatkin aivan hulluina niihin.

Oikeastaan döner on turkkilaista ruokaa, mutta saksalaiset taitavat mieltää sen ennemmin saksalaiseksi. Wurst on sen sijaan saksalainen ruoka eli suomalaisille paremmin tunnettu makkara. Täällä myydään toisaalta aika erilaisia makkaroita kuin Suomessa, mutta ei niistä sen enempää, kun en ole niihin niin perehtynyt.

döner
Döner

Varmaankin monelle Saksassa käyneelle ovat tuttuja brezelit (saksalaisittain lausuttuna), joka on paahdettua tai paistettua leipää, ja joka muotoillaan solmuksi. Lisää brezeleistä voi lukea esimerkiksi German food guide:n sivuilta. Brezel maistuu suolatikulta mielestäni ja se onkin aika suolainen loppujen lopuksi. Oikeastaan tuntuu siltä, että saksalaiset pitävät suolasta. Olen pariin kertaan huomannut ulkona syödessäni, että ruoka on jotenkin epätavallisen suolasta. Ihan jännä juttu.

brezels
Brezel (Pretzels)

Sunnuntaikävely Heidelbergin kukkuloille

Teimme reilu viikko sitten sunnuntaikävelyn Heidelbergin kauniille kukkuloille, joilta on näyttävät maisemat vanhaan kaupunkiin. Sää suosi tuolloin meitä; aurinko paistoi eikä ollut liian kylmä tai liian kuuma.

10922477_10204873652474232_3892687356404323084_n10922823_10204873658154374_6408379507125553502_n  10922776_10204873660114423_7419010124147640650_n 10917062_10204873653834266_2119279866864697039_n

Aloitimme retkemme Bismarckplatzin jälkeiseltä pysäkiltä, josta lähdimme kävelemään kohti vaellusreittiä. Teimme noin 4 km:n mittaisen lenkin, jonka päätimme Vanhan kaupunkin erääseen ravintolaan, josta tilasimme porukalla hampurilaiset. Saksalaisten mielestä siellä on Heidelbergin parhaat hampurilaiset. Harmi vain, kun en muista paikan nimeä. Tilasin kanahampurilaisen ranskalaisilla. Hintaa tälle tuli noin 9 €. Ihan hyvää se myös oli.

Matkan varrella kävelimme myös vanhan sillan poikki. Suosittelen ehdottomasti sen läpi kulkemista. Sitä pitkin pääsee suoraan vanhaan kaupunkiin tai vaihtoehtoisesti vanhasta kaupungista poispäin riippuen kummasta päästä siltaa kulkee. Sillan läheltä sai otettua pari hyvää kuvaa.

10012436_10204874199047896_682536641356845165_n  10942751_10204873647794115_4128025253630737122_n

Hidas, hidas netti

Vaikka koululta saamani netti onkin ilmainen, se ei paljon ilahduta, koska se on niin hidas. Aluksi hitaus oli vielä siedettävää, mutta nyt tuntuu, että netti on vain muuttunut hitaammaksi ja hitaammaksi. Esimerkiksi lentojen buukkausta tein useamman tunnin, koska sivut eivät vain latautuneet. Olisi varmaan pitänyt suosiolla luovuttaa ja keksiä jotakin muuta.

No, nyt olen miettinyt, hankkisinko tähän nopeamman netin. Koululla kuulemma myydään joka maanantai nettiä hintaan 25 €/kk. Tuota voisi harkita, jos netistä todellakin saa huomattavasti nopeamman. Toisaalta meillä on kirjasto, jossa voi myös käyttää nettiä, joten ehkä voisin mennä sinne pariksi päiväksi katsomaan, pelittääkö netti yhtään paremmin.

Ilman nettiä on hieman hankala tehdä yhtään mitään. Pitäisi esimerkiksi koulujuttujakin alkaa tehdä, mutta se ei oikein suju ilman toimivaa nettiä, ja on ajan tuhlausta odotella haluamiensa sivujen latautumista. Olen siis ollut aika hermostunut tähän nettiin alusta asti, mutta varsinkin lähipäivinä.

computer-564136_640

Kahvinkeitin

Minun oli pakko hankkia kahvinkeitin, sillä kaipasin kunnon kahvia. Laskin myös, että kahvinkeittimen ostaminen tulee edullisemmaksi, kuin kahvin ostaminen kahviloista tms.

1544976_10204868916595838_1085025212750134962_n

Löysin Bismarckplatzilta sellaisen liikkeen kuin Saturn viereisestä liikkeestä Expert ESCH Philipsin kahvinkeittimen noin 20 eurolla. Ovh oli noin 30 €, ja Saturn josta ensiksi katsoin suosittelujen perusteella, ei löytynyt kuin hintavia sekä paljon erikoiskahvinkeittimiä. Sellaista en kuitenkaan tarvitse tähän hätään. Pääasia oli, että löysin peruskahvinkeittimen, jolla saan keitettyä itselleni kahvia aamuisin ja ehkäpä iltapäivisin aina silloin kun olen asunnolla.

Pientä kerrottavaa Heidelbergin yöelämästä

Olen tutustunut muiden vaihtareiden kanssa Heidelbergin yöelämään ihanan saksalaisen oppaamme kanssa. En muista paikkojen nimiä, mutta porukkaa niissä on ollut ja juomat, sisäänpääsy sekä mahdollinen narikka ovat huomattavasti edullisempia kuin Suomessa. Suomessa sisäänpääsystä yökerhoon saa maksaa noin 10 €. Täällä olen päässyt sen sijaan klubille sisään noin viidellä eurolla.

Viime viikolla oli koulumme opiskelijoiden bileet yökerhossa nimeltään Ziegler (aivan Bismarckplatzin läheisyydessä). Sisään paikkaan pääsi noin viidellä eurolla, jonka lisäksi oli maksettava narikka, joka oli muistaakseni ainoastaan euron. Paikan ulkonäössä ei sinänsä ollut mitään vikaa, mutta klubilla on yksi iso miinus: siellä saa polttaa sisällä. Jos olet joskus ollut oikein savuisessa kopissa, niin tuolla joutui olemaan siinä samaisessa tilassa koko illan. No okei, tässä klubissa on erikseen tanssilattiapuoli sekä baaripuoli. Näistä jälkimmäinen oli ihan siedettävä. Muistan kuitenkin kuinka vielä seuraavana aamuna ällötti ja ahdisti koko paikka.

drink-384191_640
drinkkejä

Ensimmäinen oppitunti

Lukujärjestykseni on siis aika lailla poikkeava Suomen lukujärjestyksestäni, sillä kaikki tämän jakson tuntini ovat illasta. Ne alkavat hieman ennen neljää ja päättyvät seitsemältä. Opettaja pitää tunnit 45 minuutin pituisina eli tuntien aikana on kaksi noin 10 minuutin taukoa. Tuntini sijoittuvat lisäksi loppuviikkoon eli olen koululla keskiviikko-, torstai- ja perjantai-illat.

Ensimmäiselle tunnille menin yhtä matkaa kahden amerikkalaisen vaihtarin kanssa, jotka aloittivat kanssani uusina täällä samaan aikaan. Ensimmäinen kurssini täällä on Sales. Toinen vaihtoehto olisi ollut Human Resources, mutta päädyin edelliseen, koska ajattelin, että se on helppo kurssi, ja turvallinen tapa aloittaa opiskelu englanniksi. Jälkeenpäin olen vähän harmitellut, kun otin sen, sillä aihe ei minua niin kovin paljon kiinnosta. Lisäksi toinen kurssi olisi ollut paljon parempana ajankohtana sijoittuen aamuihin ja alkuviikkoon, mitä en etukäteen tiennyt. No, kurssi ei kestä kuin viisi viikkoa. Ja nyt on jo kulunut kaksi viikkoa, joten kohta se on ohikin.

10492171_10204858411453216_6678234717735901594_n

Opettajani on kotoisin Oklahomasta. Hän on aika rento ja cool sekä puhuu selkeää englantia. Kaikkea en tosin tunnilla ymmärrä, mutta enemmän ymmärrän, mitä opettaja puhuu, kuin muut vaihtarit, joiden kotikieli ei ole englanti, sillä he lausuvat kieltä niin eri tavalla.

Vaikka itse aihe ei niin minua kiinnosta, tunnit ovat menneet nopeasti. Opettajan tyyliin kuuluu kerrata joka tunti edellisillä tunneilla käytyjä asioita sekä uusia sen päivän aikana opetettuja asioita. Hän myös kannustaa oppilaita jatkuvasti vuorovaikutukseen niin hänen kuin muiden oppilaiden kanssa. Joka tunti on esimerkiksi ollut tehtävä, johon on täytynyt ryhmässä miettiä ratkaisua.

Sales-kurssiin sisältyy myös eräänlainen projekti. On suunniteltava tiimissä jollekin tuotteelle markkinointisuunnitelma, tehtävä kilpailija-analyysiä ym. tutkimusta. Minun tiimini on vasta tähän mennessä päättänyt tuotteen, joten hommaa riittää. Kerron myöhemmin lisää. 🙂

Matka Heidelbergin eläintarhaan

Teimme yhtenä päivänä vierailun Heidelbergin eläintarhaan. Se oli aivan ihastuttava kokemus, sillä siellä oli eläimiä, joita en ole ikinä ennen nähnyt, kuten apinoita, leijonia ja kenguruita. Eläintarha on aivan asuntoni ja kouluni lähellä, joten sinne matka taittui sujuvasti kävellen. Täytyi vain ylittää silta eli mennä Neckar-joen toiselle puolelle, jonka jälkeen kävellen vielä jonkin matkaa, kunnes eläintarha näkyikin jo. Sillalta kuului veden kohinaa, mikä kuulosti mahtavalta.

aaltoneckar-joki2

Sisäänpääsy eläintarhaan oli opiskelijoille 5,80 €, joten ei mielestäni paha lainkaan. Ainakin oli sen arvoista.

zooOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA   OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaikkein eniten ihastuin vuohiin, joita tosin on Suomessakin, mutta niitä pääsi silittämään, ja ne olivat niin suloisen näköisiä, että en voinut kuin ihailla niitä. Ikimuistoisin näky olivat gorilla ja apinat. Täytyy myöntää, että iho meni vähän kananlihalle, kun näin urosgorillan. Joka tapauksessa se oli hieno näky. Kuvia en saanut siitä, sillä se käänsi selkänsä lähes samantien, kun tulimme sen kohdalle ja lähti pois näkyvistä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA  OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA  OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA  OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA   OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Apinat olivat niin upeita, vaikka hieman tuli outo olo niitä katsellessa, koska ne olivat niin inhimillisen näköisiä. Ne oikeasti ilmehtivät kuin ihmiset, mikä oli jollain tavalla puistattavaa. Todella hienoja ja mielenkiintoisia eläimiä joka tapauksessa.

Eläintarhassa oli siis kaikenlaisia eläimiä. Näin leijonia, elefantteja ja tiikereita, jotka tosin olivat hieman pettymys. Odotin, että ne olisivat olleet paljon isompia. En lisäksi oikein pitänyt tilasta, jossa tiikerit ja leijonat olivat. Se oli nimittäin todella pieni. Tiikerit ja leijonat näyttivät lisäksi jotenkin apaattisilta ja tylsistyneiltä, joten niitä ei ollut kovin kiva katsella.

20150113_14585620150113_145948   20150113_151311 20150113_151335OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sen sijaan mangustit olivat todella suloisia! Ne olivat aika hassuja. Kaksi niistä seisoi takajaloillaan vieritysten ja katselivat lasin läpi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA20150113_151304

Vierailumme oli aika nopea eläintarhassa. Tosin olin ainut, joka ei ollut ikinä nähnyt moniakaan tuolla olleista eläimistä. Eläintarhassa käyminen oli ehdottomasti kokemisen arvoista.

Ensimmäinen orientaatiopäivä

10915255_10204858410293187_2022625545141882661_n

Orientaatiopäivästä on jo kaksi viikkoa, mutta halusin kuitenkin kirjoittaa jotakin siitä. Orientaatiopäivä oli maanantaina 5. tammikuuta. Olin edellisenä päivänä hieman kierrellyt aluetta, joten tiesin aika hyvin, mihin suuntaan minun pitäisi mennä. Olinkin ensimmäisten joukossa paikalla, ja heti tullessani koululle kansainväliset opettajat tervehtivät minua ja toivottivat tervetulleeksi.

10792_10204858411853226_2106994005314593335_n

Orientaatiopäivä oli ihan mukava. Opettajat kertoivat joitakin yleisiä asioita koulusta ja pankki yms. asioista. Päivään sisältyi myös aktiviteettiä ja toisiin tutustumista, joten aika perusjuttuja, mitä yleensäkin tehdään ensimmäisinä päivinä.

Pääsimme tutustumaan koulun ruokalaan. Ruoka oli hyvää, aika perusruokaa. Ei poikennut kovin paljon suomalaisesta ruuasta, sillä tarjolla oli muun muassa lihapullia, perunoita ja salaattia. Ruoat saimme ilmaiseksi tuona päivänä, mutta normaalisti ruoka maksaa opiskelijoille noin 4 €. Täällä ruoasta saa siis maksaa hieman enemmän koulun ruokalassa kuin Suomessa, jossa opiskelijahintainen ruoka koululla on noin 2,50 €.

Ruoat pitää kuulemma myös lajitella erikseen pienille lautasille, mutta epäselväksi jäi kuinka tarkkaan ne pitää lajitella. Ainakin salaatit on laitettava omalle lautaselleen. Ilmeisesti ruuasta laskuttaminen on helpompaa tällä tavalla.

Kanssani aloitti siis noin 10 amerikkalaista vaihtaria. Suurin osa heistä on kotoisin Kaliforniasta. Lisäksi yksi on kotoisin Indianasta, kaksi Texasista ja yksi Illinoisista. On siis ihan mielenkiintoinen ryhmä. Kaikki ovat lisäksi tyttöjä lukuunottamatta yhtä Texasilaista poikaa. Texasista tulleet opiskelevat lisäksi eri alaa kuin muut. Enemmistö on siis liiketalouden opiskelijoita.

1395301_10204858411133208_6353822214229662608_n

Herkkuja

Täällä ollessani olen kävellyt niin monen kahvilan ja ruokapaikan ohi, joissa on paljon kaikenlaista hyvää tarjolla. Tänne tullessani söin aika paljon ravintoloissa. Se ei ehkä ollut kaikkein paras juttu, sillä luulen, ettei mahani oikein tykännyt siitä. Oikeastaan en tiedä, olenko niin ulkona syömisen ystävä, sillä useimmiten tuntuu, että ruoka ei ole loppujen lopuksi kovin kummoista ravintoloissa. Haubtstrassen varrella oli kuitenkin pieni ruokapaikka, josta sain aika hyvää kanakeittoa!

10689900_10204855307335615_3171318221195465397_n
kanakeittoa

Täällä on paljon herkullisen näköisiä leivoksia kahviloissa. Ruokapaikkoja ja kahviloita todellakin riittää. Jäätelötarjonta on myös erilaista kuin Suomessa. Täytyy siis maistella jossain vaiheessa. 🙂

1472739_10204853417168362_3829132932676137336_n
Näyttää  niin hyvältä…